(1) Positiiviset ja negatiiviset levyt
Akun kapasiteetin lisäämiseksi lyijyakkujen sisäinen rakenne sisältää useita positiivisia ja negatiivisia levyjä. Jokainen positiivisten ja negatiivisten levyjen sarja hitsataan vaakasuoraan, jolloin muodostuu rinnakkainen sarja positiivisia ja negatiivisia levyjä. Positiiviset ja negatiiviset levyt, jotka muodostavat joukon positiivisia ja negatiivisia levyjä, on lukittu toisiinsa (positiiviset ja negatiiviset levyt on järjestetty vuorotellen). Positiivisen elektrodilevyn pinnalla vaikuttava aine on lyijydioksidi (PbO2), joka on väriltään tummanruskea (täten lyijyakun kotelon positiivinen elektrodi on merkitty tummanruskealla "+"-merkillä), kun taas negatiivisen elektrodilevyn pinnalla oleva vaikuttava aine on sienimäinen puhdas lyijy (Pb), joka on väriltään siniharmaa (lyijyakun kotelon negatiivinen elektrodi on yleensä merkitty "-" -merkillä). Aseta väliseinät positiivisten ja negatiivisten levyjen väliin.
Jokaisessa yksittäisessä akussa negatiivisten levyjen lukumäärä on yksi enemmän kuin positiivisten levyjen määrä (varmistaakseen tasaisen purkauksen molemmilla puolilla). Mitä tehokkaampi pinta-aktiivisten aineiden määrä elektrodilla, sitä pidempi purkausaika eli sitä suurempi kapasiteetti tietyllä purkausvirralla.
Kotimaisen negatiivisen elektrodilevyn paksuus on 1,8 mm ja positiivisen elektrodilevyn paksuus 2,2 mm. Ulkomailla valmistetuissa lyijyakuissa käytetään usein ohuita levyjä, joiden paksuus on 1,1–1,5 mm. Ohuet levyt voivat lisätä akkujen ominaiskapasiteettia ja parantaa käynnistystehoa (henkilökohtainen ymmärrys: käynnistyssuorituskyky tarkoittaa polttomoottoreiden käynnistystehoa).
(2) Välilevy
Akun sisäisen vastuksen ja koon pienentämiseksi akun plus- ja miinuslevyjen tulee olla mahdollisimman lähellä. Vierekkäisten positiivisten ja negatiivisten levyjen välisen kosketuksen aiheuttamien oikosulkujen estämiseksi tulee käyttää väliseinää positiivisten ja negatiivisten levyjen erottamiseen. Erotin on myös elektrolyytin kantaja, joka pystyy absorboimaan suuren määrän elektrolyyttiä, ja siinä on monia mikrohuokosia, jotka voivat saada elektrolyytin virtaamaan tasaisesti.
(3) Elektrolyytti
Akun lataus- ja purkuprosessin aikana elektrolyytti ei ainoastaan johda sähköä, vaan myös osallistuu kemiallisiin reaktioihin. Lyijyakkujen elektrolyytti valmistetaan sekoittamalla puhdasta rikkihappoa ja tislattua vettä tietyssä suhteessa. Lyijyakkujen elektrolyyttitiheys on yleensä välillä 1,24-1,31 g/cm3, ja elektrolyyttitiheyden valinta vaihtelee hieman eri alueiden ja ilmasto-olosuhteiden mukaan.
(4) Ylivuotoventtiili
Ylivuotoventtiili sijaitsee akun yläosassa ja tarjoaa turva-, tiivistys- ja räjähdyssuojattuja toimintoja.
